kädet tärisevät.
sydän lyö,
pum
pum
pum.
kohta se hyppää rinnasta ulos.
olen palasina,
murskattu.
eilisestä luulin tulevan onnistunut.
mutta näin sattumalta pojan.
istuttiin hetki,
ystäväkin oli pöydän toisella puolella.
poika hivutti kätensä käteeni söpösti,
puristi.
luulin kaiken olevan hyvin.
sitten poika ilmoittaa lähtevänsä käymään ulkona.
hetken kuluttua tulee kaksi puhelua,
viesti perään.
menin myös ulos.
siellä maailma romahti totaalisesti,
kaatui niskaan.
olin yksin.
ei tästä ehkä tuu mitään,
poika sanoi.
ei antanut edes halata.
se on loppu nyt.
minut jätettiin,
olen liian hankala.
piste i:n päälle,
loppu.
minuun sattuu,
sattuu helvetin paljon.
tämä tuli pojan puolelta täysin yhtäkkiä.
vielä tiistaina kaikki oli hyvin,
niin luulin.
minä en jaksa.
kuolen yksin ja yksinäisenä.
minä en syö,
kuihdun pois.
ottakaa kipu pois.
3 kommenttia:
en löydä sanoja. ehkä sellaisia ei olekaan, jotka lohduttaisivat tuossa tilanteessa. on sellaisia kliseitä, mutta ne saavat vain voimaan pahoin.
se sattuu. se salpauttaa hengen.
en haluaisi että sinuun sattuu.
en halua että kuihdut pois.
ei kukaan halua.
(löysin "arkistoista")
"Se tuli
Niin yllättäen,
En osannut varautua.
Arvelin jonkin
Olevan vinossa,
Mutta en osannut
Odottaa
Tätä.
Painajaismaiset sekunnit,
Kun todella tajuaa,
Mitä toinen tarkoittaa.
Että hän
On tosissaan.
Se ei vain voi mennä niin!
Ei,
Ei se voi olla.
Tule luokseni,
Silitä hiuksiani
Ja sano,
Että se kaikki
Oli vain pahaa unta."
(4.4.06 pikkulintu ampui haulikolla pääni ja sydämeni paskaksi. meni kaksi vuotta ennen kuin sain uuden sydämen. 5.6.06 minä menin sairaalaan.)
pikkuinen, älä satuta itseäsi.
minulle kävin täysin samoin pari kuukautta sitten. ja nyt minä haluan että kuihdun pojan eteen ja haluan sen näkevän mitä se on minulle tehnyt.
voimia. olo ei helpota vielä aikaan mutta tiedä, että joskus sen valoisamman päivän on tultava. raskaat pisarat vasten haljennutta maata. en tiedä itsekään milloin tästä helvetistä selviän, mutta on uskottava että siitä selviää.
siitä selviää.
Älä kuihdu pois, kultapieni. Ethän tee sitä?
En voi sanoa, että tietäisin, kuinka sinuun koskee. En siksi, että yksikään poikaystävä ei ole ehtinyt jättää minua vielä. Minä olen tähän mennessä ollut aina se, joka on jättänyt - jotta en tulisi itse jätetyksi. Minut on silti jättänyt muutama ystävä. He tekivät sen niin kylmästi ja niin yllättäen, että minä en osannut varautua tai reagoida. Hajosin vain lopullisesti; en ole kai vieläkään toipunut siitä, vaikka aikaa on kulunut jo seitsemän vuotta.
Paljon voimia.<3 Aika parantaa, toivottavasti. Sinun on vain annettava surun tulla. Lupaan lähettää postia pian. Toivottavasti sen saapuminen tuo valoa päivääsi.
Lähetä kommentti