keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

ei otsikkoa, ei sanoja; on vain kipu

Photobucket

olen niin rikki,
joka paikkaan sattuu,
sattuu.
en saanut aamulla toista silmääni auki,
alapuoli on turvonnut ja siinä on hiton kipeä näppylä.
ja nyt tuntuu,
kuin joku huitoisi puukolla mahassani.
ei ole särkylääkkeitä tässä asunnossa;
en ole jaksanut moneen päivään käydä apteekissa tai kaupassa.

minä tärisen sikiöasennossa sängylläni ja odotan,
että kipu katoaa.
mene pois,
pois.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

kuin minun sormista ja kipeistä raajoista, aivoista, mahasta ja jaloista.

ei ole lääkkeitä ei rauhottavia ei särkylääkkeitä. kaikki odottaa apteekissa, ja hyvä kun minä pääsen edes vessaan.

täytyy vain odottaa ja sulkea silmät yhä uudestaan. pimeää. taas pimeää.

ja on niin arvoton olo. itkettää. mutta se ei saa tulla. minä en itke kenenkään takia (en enää) maanantaina ehdottelin Hänelle, että Hän näkisi minua viikolla. ei, Hänen täytyy lukea tenttiin. selvä, tuli paha olo. en voi sitä sanoa. no, paskaakaan Hän ei ole vieläkään siihen tenttiin lukenut ja tänään on ulkona kavereiden kanssa. enkä minä voi sitä huutaa, mikset halua minua nähdä. teen itsestäni vain idiootin. pelkään vain ettei välitä enää. ja minä niin halusin että tämä onnistuu.

pelottaa. kaikki.

ja sattuu. liikaa.