tänään tein itselleni pienen oman lupauksen.
asiat tulevat muka jotenkin konkreettisemmiksi,
kun ne ovat jossakin ylhäällä,
täällä tai paperilla ne säilyvät.
tänään minä en syö.
kello on jo noin paljon,
kyllä minä onnistun.
eilen mietin,
että tahtoisin käpertyä johonkin omaan koloon,
jonne ei kukaan näe,
kuinka iso olen.
jäin tuijottamaan kadulla kauniita tyttöjä,
jotka tulivat vastaan.
ne reidet..
ja tahtoisin edelleen olla poissa muiden silmistä.
tämän päivän ulkoilmasuunnitelmat menivät pipariksi,
minä en mene tänään ulos.
annan itseni vajota.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
käyn aina lukemassa tekstisi, mutta kirjoitat kaiken niin kauniisti etten uskalla kommentoida mitään, sillä pelkään että rikon sen haurauden. aina on jotain silti mielessä.
samoja ajatuksia ja tunteita.
samaa vajoamista.
tänäänkin.
ehkä huomenna on hyvä päivä.
Lähetä kommentti