sumu

kuljen ihan sumussa,
avaan kirjoja ja laitan dvd-levyjä soittimeeni.
keskityn.
pois tästä omasta maailmasta,
kauas pois.
ne maailmat ei ole välttämättä tavoiteltavia,
mutta niillä minä silti ruokin itseäni.

ei nyt mielenkiinto riitä mihinkään positiiviseen,
se tuntuu niin kaukaiselta taas.


olin vähän reipas ja hoitelin oikeita asioitakin.
tai näitä sairaiden sellaisia.
minut otettiin melko hyvin vastaan.
esiteltiin paikkoja.
oli silti hirveän tunkeileva olo,
meinasin kääntyä ulko-ovelta takaisinpäin.

viivyin hetken ja tulin takaisin kotiin.
huomenna voin uudelleen kertoa omahoitajalleni,
että kyseinen paikka ei ehkä ole kuitenkaan minun.


ollaan tänään jo iltapuolella ja huomaan unohdukseni:
syöminen.
tästä äitikin huomaa pahan päiväni,
ei tyrkytä edes päivällistä.
toteaa vain.


koulusta ei ole vieläkään tullut postia,
joten siirryn syrjään koko kurssin.
taas.
ellei sieltä nyt tipu isoa ruskeaa kirjekuorta lähipäivinä.