maanantai 17. marraskuuta 2008

ääretöntä surunauhaa (ja ruusuja)

Photobucket

ajatukset lentävät päässäni,
en saa yhdestäkään otetta oikeaan aikaan
ne karkailevat
sanat katoavat
kaikki katoaa ja karkaa minulta,
kauas pois

pelkään,
että en muista pian mitään päivistäni jälkeenpäin
minun täytyy saada kirjoittaa,
saada sanoja oikeaan järjestykseen
(tai sitten edes väärään!)

kaikkea en uskalla sanoa ääneen

olen niin kriittinen itseäni kohtaa
en kelpaa tällaisena,
aina täytyy olla parempi ja parempi
olen niin kriittinen,
että en halua lausua ääneen,
missä olin ennen hyvä,
mistä olin joskus ylpeä

kaikki ajatukseni ovat lausumiskelvottomia
teen muille avuttoman olon,
joka siten heijastuu myös minuun
tulee yhä kamalampi olo

huomiseksi on luvattu lunta,
minä en tykkää
kulkisin mieluummin ulkona,
kun ei ole valoisaa
silloin suurin osa kulkee enemmän tai vähemmän pää maahan painuneena,
silloin sitä itsekin kulkee niin
ja voi unohtaa itsensä,
hukkua sinne muiden sekaan
eikä ehkä tunne olevansa erilainen

tekee mieli repiä haavat auki,
ne osittain jo parantuneet
ja tuntea edes jotain
jotain muutakin kuin epäonnistumista,
vaikka sitähän tämäkin on

suurempi epäonnistuminen tapahtui,
kun en käynyt koulussa,
en edes ole soittanut
minä lupasin itselleni,
lupasin omahoitajalleni,
lupasin jopa äidille
ja minä petin ne kaikki

en minä uskalla kohdata ainoatakaan ihmistä sieltä,
en uskalla kohdata koko asiaa
olen ehkä jo pilannut kaiken,
kun olen ollut niin tavoittamattomissa,
koska minä pelkään
pelkään liikaa

epäonnistuin itseeni jo,
kun heräsin;
kello on liikaa
minun täytyisi istua jo bussissa matkalla osastolle,
mutta minä makaan yhä peiton alla
en saa itseäni ylös
ja minun p i t i tänään olla ajoissa,
onnistua kerrankin

alan pikkuhiljaa menettää viimeisetkin toivonrippeet
ja mietin,
mitä sitten tapahtuu,
mitä nyt tapahtuu
minä en tiedä edes itse


Photobucket

1. tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. nimeä X blogia ja linkitä heidät.
4. jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.

kiitos lilja sofia ja claudine.
tiedän,
että edes joku lukee sekavia ajatuksiani
ja jopa pitää lukemastaan,
kiitos molempien mieltä lämmittävistä sanoista

minä haluaisin antaa ruusun kaikille,
joiden blogia seuraan
kaikki te ansaitsisitte sen

neljälle sen kuitenkin ojennan:

1. lilja sofia, ja huomispäivänä koittaa kuolema

sinä olet suurisydäminen ja ihana tyttö,
johon olen saanut tutustua ja ollut siitä niin iloinen
jaksat auttaa muita,
vaikka itsekin sitä tarvitset
ja haluaisin auttaa,
karkottaa sinusta kaikki pahat
olet jo kokenut liikaa

kirjoitat hyvin,
sanasi ovat vahvoja
rakastan lukea tekstejäsi;
älä koskaan lopeta kirjoittamista

äläkä ikinä katoa,
kiltti

vielä me osataan elää

2. claudine, just a rainy day away

sinä pikkuinen olet kauniimpi kuin uskotkaan
älä kuihdu pois
on ilo,
että olen saanut kirjoittaa sinulle
ja kuunnella lauluasi,
sinä osaat

3. kakofonia, nothing could save me

tykkään lukea älyttömän paljon,
tyylisi on ihana
harvoin osaan kommentoida,
mutta kaiken kirjoittamasi olen lukenut tarkasti lävitse
löytyisipä minulta oikea avain
vielä sinä parannut,
älä luovuta tätä taistelua

4. jo, askel painaa jo

toivon sinun olevan kunnossa siellä,
en halua olla ilman sanojasi,
vaan rutistaa ja toivoa,
että elämä hymyilisi sinulle
ansaitsisit sen ja paljon enemmän

2 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Oi, L-koodin Jenny<3
Kaunista tekstiä.

Lucy Fur kirjoitti...

kiitos tärkeä <3

näitä on kiva heitellä edestakaisin. oijoi, te ootte vaan niin ihania kaikki ja teidän sananne on jotain niin käsittämättömän hienoa.

rakastan.