keskiviikko 1. lokakuuta 2008

mustaa
mustaa
mustaa
ihan vähän tummaa harmaata
mustaa
mustaa
mustaa
mustaa

siinä on päiväni,
kirjoitin minä kirjeen
Lähettänyt klo

1 kommentti:

Lucy Fur kirjoitti...

täällä oli punaista ja sinistä ja violetti ja vihreää. sekalaisia värejä ja naurua.

sitten tuli puhelu ja kurkkuun pala. ja pian se pala nousee ylös oksennuksena ja minä valun viemäristä alas. kaikki tuhoutui muutamasta lauseesta. kaikki menettää merkityksensä. liian nopeaan. liian. minä yritän hen-git-tää. silti tukehdun.

ei mitään tulevaisuutta. kaikki hajoaa. ja minulla oli niin hauskaa. nauroin kuollakseni yksin kun leivoin pipareita ja totesin etten vain osaa. (minusta saa joku hyvän vaimon:) naapurit pitää mua taas astetta hullumpana.

ja ps. se on kissaherra selma. aivan ihana otus. minun ensimmäinen kissa. hänen tyttöystävänsä pulmu asuu myös täällä. (mutta se on enemmän kiinnostunut mun poikaystävätä kuin selmasta...) vaik meidän herra on oikea hurrrmuri <:

1. lokakuuta 2008 klo 20.39

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)