olen täynnä tyhjyyttä,
toisin sanoen en mitään.
en niin mitään.
hätävara,
hylkiö,
yksinäinen.
ja niin loputtoman väsynyt.
paleltaa.
olen kovin surullinen ja masentunut,
en edes taida tunnistaa kaikkia tunteitani.
turta toisinaan,
joinakin päivinä täynnä sekavuutta.
olen miettinyt liikaa elämääni.
ei minun ole hyvä olla itseni kanssa,
ei hetkeäkään.
en osaa nauttia yksinolosta.
viikonloput ovat pahimpia,
on liikaa aikaa.
liikaa aikaa syödä ja ajatella typeriä.
liikaa kaikkea.
silloin pelko valtaa mieleni,
olen kai itse itseni pahin vihollinen.
tänään olen vain nukkunut katkonaista unta,
syönyt ja syönyt lisää ja aivan helvetin paljon.
kun herään,
en laita suuhuni enää mitään.
tämän on loputtava ennen kuin se alkaa kunnolla.
niin on tapahduttava.
uneni ovat pelkkiä painajaisia.
viime yönä minua tapettiin,
mutta anelujeni jälkeen murhaaja antoi viikon lisäaikaa.
minua pelotti.
heräsin ajoissa siitä unesta,
en ehtinyt tuntea kuolemaa.
tämä kai kertoo jostain,
tajuan sen.
ajattelen liikaa,
päivittäin.
en pysty hallitsemaan ajatuksenkulkuani aina.
menen nukkumaan.
olen kovin surullinen ja masentunut,
en edes taida tunnistaa kaikkia tunteitani.
turta toisinaan,
joinakin päivinä täynnä sekavuutta.
olen miettinyt liikaa elämääni.
ei minun ole hyvä olla itseni kanssa,
ei hetkeäkään.
en osaa nauttia yksinolosta.
viikonloput ovat pahimpia,
on liikaa aikaa.
liikaa aikaa syödä ja ajatella typeriä.
liikaa kaikkea.
silloin pelko valtaa mieleni,
olen kai itse itseni pahin vihollinen.
tänään olen vain nukkunut katkonaista unta,
syönyt ja syönyt lisää ja aivan helvetin paljon.
kun herään,
en laita suuhuni enää mitään.
tämän on loputtava ennen kuin se alkaa kunnolla.
niin on tapahduttava.
uneni ovat pelkkiä painajaisia.
viime yönä minua tapettiin,
mutta anelujeni jälkeen murhaaja antoi viikon lisäaikaa.
minua pelotti.
heräsin ajoissa siitä unesta,
en ehtinyt tuntea kuolemaa.
tämä kai kertoo jostain,
tajuan sen.
ajattelen liikaa,
päivittäin.
en pysty hallitsemaan ajatuksenkulkuani aina.
menen nukkumaan.
6 kommenttia:
saa valittaa <: niin paljon kun sielu sietää.
täällä myös l i i k a a ruokaa. mittasin eilen yöllä ekaa kertaa kahteen vuoteen ympärysmittani ja vertasin niitä johonkin taulukoihin. ja mikä ahdistus. tiedän että olen iso ja lihava, mutta että niin... masentaa ja läskiahdistus jyllää. mikä ei tietenkään helpota ruuan tunkemista suuhun (jota olen tehnyt viimeiset kolme tuntia)
miksi pitää tunkea sitä ruokaa jatkuvasti suuhun ja vielä suurin osa pitää siellä, jos haluaa vain laihtua. mikä siinä on niin helvetin vaikeaa... ei onnistu nyt tämä. elämä yleensä ja minun oleminen. olen liian iso, arpinen, epäonnistunut ja ruma. tuntuu ettei missään ole taas mitään järkeä.
haluan olla vain laiha. ja pitää itsestäni.
puh. anteeksi. jaksamisia sulle tähän päivään. se on pian ohi ja sitten alkaa taas arki. (ja mulla työt, voi paska)
halaus <3
hei,
miten meni se hoitokokous?
toivottavasti sait sanotuksi kaiken tarvittavan..
Kiitos kirjeestä. <3
hei,
kiva kun kävit kirjottamassa blogiini, vaikka luin sen vasta äsken kun tulin kotiin kaverilta.
hyyyvää että sait sanottua syömisistä senkin verran <: se on jo askel eteenpäin. oon ihan ylpiä sinusta! ja hyvä kun hoitoa jatketaan nyt sinne asti ainakin; katsoo sitten taas tilannetta uudestaan ja miettii sitä silloin. kaikkea voi tässä vielä tapahtua <:
ja harmi toi äitijuttu... on kamalaa kuulla sellaisia asioita omalta äidiltä... mutta älä ainakaan sen takia tee mitään itsellesi! ei niiden kommenttejen takia kannata. kunpa pystyisit antamaan mennä vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. jättämään omaan arvoonsa, vaikka se on vaikeaa. hän ei vaan halua hyväksyä sun sairautta, tuntuu ainakin siltä. ja mitä tulee siihen kouluun ja työhön, niin se olisi kai nyt kaikkein pahinta sulle. lisää stressiä... ei. en mä ainakaan vakavasti masentuneena jaksanut mitään koulua. saati et olis pitänyt tehdä töitä. ei helvetti. ei se ainakaan piristä. ajaa lopullisesti pohjalle, jos jotain. tai jotain saattaa auttaakin jos saa muuta ajateltavaa, mutta toi on ainakin mun kokemus. kyllä niitä ehtii oikeesti vielä. sitten kun ja ON paremmassa kunnossa. ei ole mikään kiire tai hoppu tai pakko.
ääh. taidan hipsiä nukkumaan. huomen tapaan uuden psykoterapeutin jonka poikayst. löysi mulle <: vihdoinkin mahd. saada kunnon terapiaa! ehkä tää vielä tästä...
ja ps. älä minusta huoli. huoli sinusta. ja vaikka minä osastolle menisin, varmaan pääsisin koneelle joskus, ja ainahan voi lähettää kirjepostia <: enkä minä siellä ikuisuuksia olisi. en tiedä. en haluaisi sinne. mutta en haluaisi taas joskus pakkohoitoon. ja tiedän että se on edessä jos jotain ei tapahdu. niin monta kertaa on tämäkin eletty. pitäisi oppia jotain vanhoista jutuista. eikä kärsiä niitä uudestaan.
mutta ääh. nyt jäin jaarittelemaan.
öitä pöitä ja halauksia huomiseen.
inhoon nukkumist. inhoon unia. ne kertoo totuuden. ja hereilläolo on liian raskasta. kaikki tuntuu ihmeellisen vaikealta.
jei <:
kiva. älä sinä säiky.
odottelen.
Lähetä kommentti